Huomenta Suomi!

Vuodesta 1989 asti TV-ruuduissa pyörinyt MTV3:n Huomenta Suomi -aamuohjelma uudistui 9.1.2017 ja minulla oli kunnia päästä ensimmäisen jakson vieraaksi kestitsemään juontajapari Joanna Kuvajaa, Ivan Puopoloa ja studiokoira Siniä.

Aamupalaan sisältyi sirkkajauheesta leivottuja sämpylöitä, kuhnurintoukkia, mopanetoukkia sekä luonnonjugurttia myslillä ja EntoCuben kotisirkoilla. Etenkin Joanna suhtautui tarjoiluihin varauksella, mutta ensipuraisun jälkeen lusikoikin kuppinsa tarkasti tyhjäksi.

Ketä meitä oli, Ivan Puopolo, Joanna Kuvaja sekä Antti Luusuaniemi ainakin.

Ivanille ötökkäteema on tuttu jo parin vuoden takaa, kun vierailimme Santtu Vekkelin kanssa YLE Prisman ruokainho-jaksossa.

Napostelun lomassa rupattelimme hyönteistalouden tilasta Suomessa sekä ötökkäruuan roolista muuttuvassa ruokakulttuurissa. Haastattelupätkän ja juttukoosteen voi katsastaa MTV3:n sivuilta, ja koko jakso on nähtävissä Katsomossa. Semmosta!

Mikael Gabriel tutustui torakoihin Huomenta Suomi -studion lämpiössä.

Tarja ja Tero Torakka in memoriam

Hyönteiskokin pitkäaikaiset apurit, madagaskarintorakat Tarja ja Tero ovat poissa. Lähes neljän vuoden ikään ehtinyt parivaljakko menehtyi 12. joulukuuta, tyylilleen uskollisena, viihdeohjelman kuvauksissa.

Lukemattomia ötökkätapahtumia kiertäneet sympaattiset höntiäiset ihastuttivat kansaa edistäen hyönteismyönteisyyttä Suomessa ja ulkomailla, parantaen samalla torakoiden keljua mainetta.

Salamavalojen välkkeestä nauttinut Tero tuli tutuksi muun muassa aamutelevisioista, MTV Possesta ja Arto Nybergin vappushowsta. Kansainvälinen yleisökin tuli hurmattua eestiläisissä ja saksalaisissa lifestyle-julkaisuissa. Molemmat torakat tunnettiin ahkerina reissaajina. He riemastuttivat vekaroita ja varttunuttakin väkeä Vihtiä, Tamperetta ja Oulua myöden. Pariskunta osasi edustaa sulavasti niin demarinuorten kesäjuhlilla kuin Fotografiskan tähtikokkien kanssa.

Hisss, hisss, hissss – Tero Torakka

Snapchatissakin usein seikkailleet torakat saivat kosolti fanipostia, ja monet muistavat vieläkin helmikuisen jännitysnäytelmän Teron kadottua. Etsintätoimia johdettiin Teksasista, ja viikon kuluttua Tero löytyikin keräyspaperikorista.

Säyseä Tarja muistetaan hartaana viinin ystävänä, ja kerran hän viettikin kokonaisen viikonlopun kalliolaisen taidegallerian ikkunalaudalla nauttien ympäröivästä bohemiasta.

Fanien ja isäntäperheen lisäksi kaikkien aikojen superparia jäävät haikailemaan poismenoa edeltävänä viikonloppuna syntyneet 19 torakkataaperoa. Yllekirjoittanut juhlii poikueen syntymää ja muistelee Tarjaa ja Teroa lauantaina 17.12. heidän kantabaarissaan Brewdog Helsingissä, joka viettää samalla 2-vuotispäiväänsä. Saa liittyä.

Bugger King IV Ravintolapäivässä

Elokuussa 2015 kokeilimme Samuli Helavuon kanssa miten Ravintolapäivän konsepti toimisi hyönteistalouden sanoman siivittäjänä. Kuka tahansa voi milloin tahansa perustaa väliaikaisen ruokakojun minne tahansa, ja Ravintolapäivän kantava ajatus on ollut koota innokkaita kotikokkeja kestitsemään ihmisiä tiettyinä päivinä neljästi vuodessa.

Nimesimme kojumme Bugger Kingiksi ja pystytimme sen Helsingin Vanhaan kirkkopuistoon, eli Ruttopuistoon. Kunnianhimoinen kolmen vaihtoehdon ruokalistamme osoittautui melkoiseksi haasteeksi, sillä innokkaat ötökkäruuan ystävät olivat muodostaneet 10-metrisen jonon kioskillemme jo ennen kuin saimme tavaroitamme purettua.

ravpaiv
Ravintolapäivä 16.8.2015

Marraskuun 2015 Ravintolapäivänä Bugger King vaikutti Varustelekalla ja helmikuussa 2016 galleria Ruplassa. Nyt toukokuussa palasimme Ruttopuistoon tehokkaammalla menulla ja tuplatulla miehistöllä. Meidän lisäksi tiskin taakse tulivat hääräämään sirkkojen farmausjärjestelmiä valmistavan EntoCuben Otto ja Perttu.

 

Päivä alkoi verkkaisesti, mutta keskipäivää lähestyessä meininki vilkastui. Tasaisella pörinällä paahdoimme iltapäivään asti, kunnes viimeinen satsi ötököitä oli pannulla. Myyntiartikkelimme oli paputasku, eli riisikakulla tarjoiltu jäävuorisalaattiin kääritty papumuhennos, johon saattoi päätyä espoolaisia kotisirkkoja sekä töölöläisiä jättijauhomatoja. Hyönteisiähän ei toistaiseksi saa ihmisruuaksi myydä, joten höysteet ovat jokaisen henkilökohtainen valinta.

Kuva, jonka Kalle Heino (@kheino) julkaisi

Pelkästään Ruttopuistossa Ravintolapäivän kojuja oli yli sata, ja hiiligrillintuoksuinen tunnelma oli melkeinpä mannermainen. Kaiken kaikkiaan päivä oli mainio; keli helli ja kojulla kävi kuhina. Suuri osa asiakkaista löysi paikalle puskaradion välityksellä, ja sattumalta päätyneet ihmiset olivat ennakkoluulottomia ja jatkoivat matkaansa kokemusta rikkaampana.

Kesää kohti käydessä on tulossa vielä paljon ötökkämeininkiä ja -tapahtumia. Pysy kanavalla!

Arto Nybergin vieraana

Noin kolmen hyönteisbaarin tai -luennon viikkotahdilla edennyt ötökkävuosi on näkynyt myös mediassa; lähinnä internetissä, erikoisalojen lehdissä, radiossa ja television teemaohjelmissa, kuten  YLE Battlessa.

Vilkkaan ötökkäkevään keskelle napsahti kuitenkin yllättävä sähköposti. Tuttavallisista henkilöhaastatteluista tunnettu toimittaja Arto Nyberg halusi haastatella hyönteiskokkia ja kysellä alan kuulumisia.

Kuva: Liisa Akimof / YLE

Rupattelimme Nybergin kanssa hyönteistaloudesta ilmiönä sekä henkilökohtaisista motiiveistani levittää hyönteissyönnin sanomaa. Kaiken kaikkiaan rentouttava tapa päättää liki helteiseksi yltynyt vappuviikonloppu.

Ohjelma on nähtävissä vielä reilun viikon verran YLE Areenassa. Muina vieraina snookertähti Robin Hull ja 30-vuotista taiteilijan uraansa juhliva tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski.

arto_01

Pöperöä ja salaliittoja

Villeistä raaka-aineista ja lähituotannosta intonsa ammentava ruotsalainen kokki, Paul Svensson, on länsinaapurissa tunnettu raikkaista ideoistaan ja ensiluokkaisesta ruuasta. Miekkonen on Fotografiskan ravintolan keittiömestari, ja tekee paraikaa Food Conspiracy -dokumenttisarjaa tulevaisuuden ravitsemusratkaisuista.

Viime keskiviikkona Svensson järjesti projektiinsa liittyvän päiväseminaarin Tukholmassa, johon osallistui alan tutkijoita ja tekijöitä ympäri Eurooppaa. Oma presentaationi käsitteli hyönteisten hyödyntämistä koti- ja ravintolaruuassa pohjoisilla leveysasteilla.

Yleisö pääsi maistamaan fritattuja porvoolaisen Sirisee-farmin kotisirkkoja, torakoiden keittolientä sekä jäämurskassa jäähdytettyjä, fenkolilla ja suolalla höystettyjä eläviä jauhomatoja.

Seminaari oli inspiroiva, ja mieleenpainuvimpia luentoja oli Douglas McMasterin tarina maailman ensimmäisen zero-waste-ravintolan, Silon, syntymisestä Brightoniin. Douglas toi Tukholmaan pussillisen kompostimultaa, jossa kasvatetut porkkanat maistuivat jännittävästi viskikolalta. Kompostikasvatuksen ansiona on jokaisen kasvatuserän erilainen maku, riippuen mitä multaan on kompostoitu. Pätevä syy käydä Brightonissa!

Hyönteiskokin vieressä hymyilevä Paul on utelias kokeilemaan uusia raaka-aineita ja osaa etevästi soveltaa niitä erilaisiin ruokalajeihin. Suomalaisille Svensson on tuttu tv:stä, ja alunperin tutustuinkin sälliin hyönteiskonsultaation puitteissa erästä lifestyle-ohjelmaa varten, jonka hedelmänä syntyivät Paulin hyönteisreseptit Strömsöhön.

Artikkelin pääkuvassa Stefan Erikssonin superlokalt-annos, jossa maa-artisokkaa, linssejä, lupiineja, krysanteemia ja vad som inte!

Ötökkäbaari Tixissä

Myönnän, että pienellä varauksella ja vilpittömän ennakkoluuloisena istuin perjantaina kohti Vantaata tuksuttavassa I-junassa. Tuumailin, että mitähän siitäkin tulee, kun auringon ja salakuljetetun viinaksen juovuttamat festarisekoilijat häröilevät kohta ötökkäpannujeni ympärillä. Yritä niille kertoa hyönteisten rasvahapoista.

Tikkurila Festivaali oli nimittäin tilannut ötökkäbaarin tuomaan lisätarjontaa festarimuonitukseen, ja Gimme Ya Walletin toimeksiannosta pakkasin mobiilikeittiöni laukkuun ja suuntasin Vantaan sydämeen. Jumaliste kuinka väärässä olinkaan tapahtuman luonteesta; tunnelma oli mahtavan positiivinen ja järjestelyt ykkösluokkaa. Festari taisi tehdä yleisöennätyksenkin, joten jatkoa on toivottavasti tulossa.

Kuva, jonka @annajaellit julkaisi

Juridisista syistä ötökkäbaari piti sijoittaa yritysvieraille varatulle alueelle, jotta homma voisi toimia yksityistilaisuuden nimissä. Kaikki kunnia kuitenkin Vantaan terveydensuojeluviranomaisille, jotka olivat ötökkäbaarin puolella ja omalta osaltaan pystyivät ohjeistamaan kuinka toimia, jotta pysymme pykälien puitteissa.

Toistaiseksihan uuselintarvikelaki jarruttaa kaikenlaista ihmiskuluttajille suunnattua ruokahyönteistoimintaa, mutta viranomaiset ovat onneksi hyvien puolella ja tekevät voitavansa.

Ihanien festariemäntien avustuksella julistin viikonlopun aikana hyönteisevankeliumia usealle sadalle innosta pinkeälle ja kiinnostuneelle kävijälle. Kahden viisituntisen ötökkänäytöksen aikana haihtui pari kiloa paahdettuja kulkusirkkoja ja niiden kera 800 grammaa suklaata.

Kuva, jonka Lotta W (@lottawin) julkaisi

Nautin aivan järjettömästi tämänkaltaisten tempausten järjestämisestä, varsinkin kun yleisönä on todella monenkirjavaa väkeä. Suomalaiset suhtautuvat ruokahyönteisiin todella avoimella asenteella, ja lyhyen hissipuheen jälkeen kainommatkin kehtaavat tutustua lähitulevaisuuden elintarvikeuutuuksiin. Tempausten ajatuksena onkin ylläpitää pöhinää, jotta aihe on tuttu ja myönteinen, kun ötökät parin vuoden päästä marketteihin surahtavat.

Valokuvia en valitettavasti kerennyt pannun takaa näpsiä, joten linkitän tähän pari kävijöiden näkökulmasta laukaistua Instagram-otosta. Artikkelin pääkuva on © Tikkurila Festivaali.

Mitäs muuta. Apulannan ehdin paitsi kuulla, myös nähdä. Viikonlopun korkealentoisin kokemus oli puukiukaalle heitetyt löylyt 50 metrin korkeudessa. Toinen korkealle kohonnut asia oli sääpallon kokoinen WC-opaste Tiksin asemalla, mutta se on ihan eri juttu se.

Bloggaajien tunnelmia festareilta ja ötökkäbaarista

Ninan tunnetila
My Project Is Me
Kotilieden Himahella-blogi
Makuja.fi

Haavi auki, sirkat kiinni

Marraskuun ensirännän myötä on ollut mukava miettiä ensi kesän pörinöitä.

Taannoin YLE Turulle antamani haastattelu poiki kysymyksiä Suomen luonnonvaraisista hyönteisistä ja niiden syömäkelpoisuudesta. Hauskaa, että aihe kiinnostaa. Luonnonvaraisia syötäviä hyönteisiä löytyy härmästä montakin lajia, mutta vatsaansa niillä ei hevin täytä.

Suomesta löytyy n. 25000 hyönteislajia,
mutta yhdenkään syömäkelpoisuutta ei ole tutkittu.

Itse keräilen kesäisin jonkin verran villejä höntiäisiä, lähinnä kesäkeittiön kuriositeetiksi. Ulkohyönteisten kausi on muutenkin varsin lyhyt, joten valvottu sisäkasvatus rivakasti lisääntyvillä lajeilla on meidän leveysasteillamme ainoa järkevä tuotantotapa, jos mielii tuottaa ruokahyönteisiä tehokkaasti.

Villisirkka hyppysissä

Villeistä hyönteisistä ehkä helpoimmin kerättäviä ovat heinäsirkat. Aurinkoisella säällä kun löytää vilkkaan niityn, voi haaviin saada useita satoja grammoja ötököitä parissa tunnissa. Yöperhosten ja erilaisten kuoriaisten sekä ampiaisten toukat ovat myös hyvää ravintoa, jos kyseisiä otuksia sattuu jostakin mökkisokkelin alta löytämään. Muurahaisistamme ainakin kekomuurahaiset ovat syötäviä.

Äyriäisten lailla myös heinäsirkkojen kitiinikuori punertuu keittäessä.
Äyriäisten lailla myös heinäsirkkojen kitiinikuori punertuu keittäessä.

Kuten sienestäessä, laji- ja maaperätuntemus on tärkeää hyönteisiä poimiessa. Sekä tietysti luonnossakulkijan etiikka, ettei häiritse rauhoitettuja lajeja, tuhoa muurahaispesiä jne. Jotkut hyönteiset voivat kantaa tauteja, joten haaskoja syövät ja epämääräisillä paikoilla kasvavat ötökät kannattaa tietysti jättää sikseen.

Tunne lajit ja maaperä. Älä poimi
rauhoitettuja hyönteisiä
äläkä riko muurahaiskekoja.

Kotimaisten hyönteissyöntipiirien grand-old-lady Lena Huldén on luonut hyvän, hyönteisen ulkomuotoon perustuvan, nyrkkisäännön luonnosta poimittujen hyönteisten arviointiin.

Jos ötökkä on tavattoman karvainen
tai kirkkaan värinen, älä syö sitä.
– Lena Huldén, hyönteistutkija

Kesäherkkuja saa myös makeansuloisista mehiläisentoukista. Jos tuttavapiirissä on mehiläishoitajia, kannattaa ehdottomasti kysyä maistiaisia. Kuhnurintoukkia poistetaan kennoista osana mehiläistenhoitoa, joten niiden päätyminen hyötykäyttöön on vain suotavaa. Vinkkejä voi hakea vaikka Suomen Mehiläishoitajain Liiton blogista.

Muurahaisten munitus oli
tärkeä lisäelinkeino sotien aikana ja
1950-luvulla.

Tätä ette tienneet: Suomessa on tehty hyönteisillä ravintobisnestä jo 1950-luvulla. Tässä linkki Viikin vihreän kampuksen opiskelijoiden ylläpitämän popup-ravintola Ötökän Facebook-sivulle muurahaisten munituslaania käsittelevään postaukseen. Laani löytyy Hukkavuoren retkeilypolulta Pohja-Lankilasta.

Muurahaisten munituslaani Etelä-Karjalassa.

Keväällä tätä artikkelia voisikin laajentaa muihin niveljalkaisiin ja perehtyä keittiövinkkelistä vaikka lehtokotiloiden hyödyntämiseen.

Pii Poo valloitti etelän

Jos LEGO-Suomen jakaa kahtia, niin itää hallitsee Aavaharjun klaani Imatralla mainioine tapahtumineen ja palikkanähtävyyksineen. Lännen palikkaskeneä isännöi Pii Poo – niin ikään perhevoimin pyörivä – LEGOihin erikoistunut lelukauppa. Pii Poo sijaitsee Etelä-Pohjanmaan sydämessä, Kurikan ja Seinäjoen välissä Ilmajoella.

Länsi-Suomessa jo useana vuonna mainetta niittänyt rakennustapahtuma siirtyi tänä vuonna etelään, Vantaan Energia -areenalle. Puitteet olivat komeat eivätkä missään nimessä ylimitoitetut. Lauantain jonot yllättivät niin tapahtumavieraat kuin järjestäjätkin, ja pysäköintialueelle ulottuvista jonoista olisi voinut luulla, että jossain jaetaan ilmaisia muovisankoja.

Suomen suurimman LEGO-kaupungin rakentajilla riitti palikkavalikoimaa.
Suomen suurimman LEGO-kaupungin rakentajilla riitti palikkavalikoimaa.

Tapahtuman Facebook-seinän perusteella ärtyneitäkin jonottajia löytyi, mutta ylimalkaan tunnelma oli myönteisen innostunut jahka kaikki pääsivät peremmälle. Ensi vuonna järjestäjät varmasti osaavatkin huomioida yleisön vireyden.

Lauantain ohjelmaan kuului Suomen suurimman LEGO-kaupungin rakentamista sekä palikka-aktiivien näyttelytöiden hämmästelyä. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin nurkkauksessa sai osallistua valtavan ja valkoisen palikkapalatsin rakentamiseen, ja pääkaupunkiseudun kirjastot esittelivät 3D-tulostettuja, LEGO-yhteensopivia robottirakennelmiaan. Nähtävää oli valtavasti!

Classic Brick Albums -näyttely oli kasvanut muutamalla taululla sitten Imatran Leiki Legoilla -tapahtuman ja Model Expon jälkeen.
Classic Brick Albums -näyttely oli kasvanut muutamalla taululla sitten Imatran Leiki Legoilla -tapahtuman ja Model Expon jälkeen.

Imatralla ja Helsingin ModelExpossa kiertänyt oma Classic Brick Albums -levynkansinäyttelyni oli myös Vantaalla esillä ja viihdytti ainakin 70–80-lukujen Suomi-rockin parissa varttunutta väkeä.

Kaiken kaikkiaan Pii Poon tapahtuma oli mahtavan hyväntuulinen kooste palikkapiirien tuttavia, siviilielämän ystäviä ja hallin täydeltä lahjakkuutta, lapsen riemua, AFOL:eita ja NPU:ta.

Seuraava merkittävä palikkatapahtuma ajoittuu ensi helmikuulle. Viikonloppuna 21.–22. 2015 Ismo Awis Aavaharju porukoineen tekee Imatran kylpylän monitoimihallista palikka-areenan.

Mieli sanoo ei, maha joo

Länsimaisen ruokakulttuurin vieraantuminen hyönteisravinnosta on pitkälti psykologinen kysymys. YLEn tiedeohjelma Prisma Studio keskittyi viime jaksossaan ruokainhoon – miten se syntyy ja kuinka siitä voi päästä yli. Kävimme ötökkäyrittäjä Santtu Vekkelin kanssa tarjoilemassa asiantuntijavieraille hyönteisherkkuja. Mielenkiintoinen jakso on nähtävissä YLE Areenassa lokakuun 2014 loppuun asti.

Tempuratoukat resepti

Tempuratoukat

  • 200 g jauhomatoja (jauhopukki-kuoriaisen toukkia)
  • 50 ml soijaa
  • 2 dl riisijauhoa
  • 4 rkl curryjauhetta
  • 1 muna
  • hyppysellinen suolaa
  • lasillinen olutta
  • rypsiöljyä
  • pensaspapuja
  • tuoretta chiliä

Helppo ja herkullinen ruokalaji, jonka inspiraationa on Eat Grubin syväpaistetut heinäsirkat. Alkuperäistä ohjetta on muokattu Suomesta helpommin saataviin, tuoreisiin hyönteisiin.

Jos käytät eläviä jauhomatoja, syötä niitä pari päivää jauhoilla tai leseillä, jotta ne puhdistavat itsensä. Pakastetut toukat sulatetaan ennen valmistusta.

Kuumenna tilkka öljyä ja käytä toukat paistinpannulla. Jos toukkien seassa on itsestään kuolleita yksilöitä, heitä ne pois. Upota ne hetkeksi soijaan, kääri folioon ja laita 180°C uuniin 25 minuutiksi. Ota jäähtymään.

Sekoita riisijauho ja curry, lisää suola. Sekoita viileä olut ja muna, kunnes seos on pehmeä ja kuplaton. Sekoita kuivat aineet olut-muna-seokseen. Vatkaa kevyesti, kunnes seos on tasainen ja kauniin keltaruskea.

Kuumenna öljyä syvässä pannussa tai padassa vähintään 3 cm syvyydeltä. Sopiva paistolämpötila on noin 160-180°C. Leivitä toukat yksitellen olut-muna-seoksessa ja pudota öljyyn. Paista noin 20 sekuntia, kunnes kuorrute saa väriä. Siirrä paistettu toukka reikäkauhalle pyyhkeelle tai talouspaperille valumaan.
Tarjoillaan makean chilikastikkeen ja vihannesten kera.


 

Suklaasirkat resepti

SUKLAASIRKAT

  • 50 g kenttäsirkkoja
  • 200 g taloussuklaata
  • 100 g vadelmia
  • 1 tl vaniljasokeria
  • mintunlehtiä

Jos käytät pakastettuja sirkkoja, anna niiden sulaa puolisen tuntia huoneenlämmössä ennen valmistusta. Elävät sirkat voi heittää pannuun sellaisenaan.

Sulata suklaapalat kattilassa tai fondue-astiassa. Jos käytät kattilaa, kiehauta ensin 2 dl nestettä kuten kermaa, ennen kuin lisäät suklaapalat kattilaan.

Soseuta vadelmat tehosauvalla. Lisää joukkoon vaniljasokeri ja jatka sekoittamista.

Paista sirkkoja puolisen minuuttia kuumalla pannulla öljyssä. Lisää reippaasti suolaa. Nosta valumaan pyyhkeelle.

suklaasirkat_blogiTartu sirkkaan syömäpuikoilla ja dippaa se sulaan suklaaseen. Anna jähmettyä kymmenisen sekuntia, ja kostuta vadelmasoseeseen. Mintunlehdet voi silputa vadelmasoseen päälle tai nauttia sellaisenaan suupalojen välissä.


 

Reseptit ja toukkahaaste nähtävissä myös YLEn sivuilla.

Hullu hyönteiskesä

Tammikuussa toivoin Twitterissä, että 2014 tulisi olemaan merkittävä vuosi entomofagian tunnettavuuden suhteen.  Nyt lehtien putoillessa voi jo todeta, että maininki on hyvä. Jopa The Economist viskasi löylyä uuden teollisuudenalan – hyönteiselintarvikkeiden – puolesta julkaisemalla aiheesta videon otsikolla Why Eating Insects Makes Sense. Katso video YouTubessa.

Lämmin kesä helli hyönteisten ystävien kaikkia aisteja ja blogin päivitys on jäänyt hintsummalle kaiken hälinän keskellä. Tässäpä kuitenkin yhteenveto loppukesän ja syksyn kinkereistä täällä kotikulmilla.

Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa

_MG_9398Dodo ry:n Haarukanjälki-projekti pureutui globaaliin ruokajärjestelmään monelta kantilta, ja elokuun lopussa Pasilan vanhoilla veturitalleilla järjestettiin ruokahyönteistapahtuma, jossa sain ilokseni jakaa infoa ja kutitella vieraiden makuhermoja asiantuntijoiden ja asiasta kiinnostuneiden kanssa. Hyönteisilta oli osa Haarukanjäljen tapahtumasarjaa, jossa kesän aikana pohdittiin tulevaisuuden ravitsemushaasteita monesta vinkkelistä.

Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa -tapahtuman yhteenveto Haarukanjäljen sivuilla tämän linkin takana.

© Koiramies.fi
Haarukanjäljen hyönteisiltaan osallistui ilahduttavan paljon aiheesta kiinnostuneita kansalaisia.

Kuvia kaikille

Elämyspuuhamies Olli Laasasen organisoima letkeä valokuvaajien luentosarja Kuvia kaikille järjestettiin 24.–26.8.2014 Helsingin Kansalaistorille pystytetyssä Roskalavapaviljongissa. Kolmen päivän aikana eri aihepiireihin keskittyneet ammattilaiset ja harrastajat kertoivat suhteestaan valokuvaukseen. Oma souvini käsitteli luonnon lähivalokuvausta, ja mukana vaikuttivat myös elävät mallini, kummitussirkat Messi ja Kola. Ensi vuonna uudestaan!

Kuvia kaikille -tapahtuman yhteenveto Olli Laasasen blogissa tämän linkin takana.

© Olli Laasanen
Koiramies höpisee luonnon lähivalokuvauksesta Kuvia kaikille -tapahtumassa. Kuva © Olli Laasanen

Huomenta Suomi, hyvin pyyhkii

Haarukanjäljen tapahtumassa tutustuin hyönteistalouden asiantuntijaan, motoroidulla turvalla varustettuun keksijä-yrittäjä Santtu Vekkeliin. Santun kanssa pidimme Maikkarin toimittajalle parin tunnin esitelmän aiheesta, josta esitettiin muutaman minuutin brunssihenkinen kooste.

Huomenta Suomen Ötökkää pöytään -jakso nähtävissä rajoitetun ajan Katsomo.fi-palvelussa.

Huomenta Suomi - Ötökkää pöytään

 

PS. Artikkelin pääkuvassa suosirkka trapetsilla, Nuuksion Mustalammella syyskuussa 2012 © Topi Kairenius