Vegaani, haasta itsesi

Hyönteisravinto asettaa kasvissyöjän periaatteet puntariin. Eettinen ja ekologinen raaka-aine kiehtoo, mutta sen eläinperäisyys tökkii.

Satokausiajattelu, valmiiden vegeruokien sujuva saatavuus ja erilaiset kasviskampanjat ovat saaneet kasvisruuan kulutuksen kukoistamaan ensi kertaa vuosikymmeniin. Maailmantuska ja muutoksenhalu saavat normikuluttajan kokeilemaan radikaalejakin elämäntapamuutoksia, kuten veganismia. Ja tämä on mahtavaa! Kannattaa kuitenkin laajentaa perspektiiviä ja oivaltaa, että eläinkunta tarjoaa muutakin kuin nuggetteja, makkaraa ja pihviä. Itse asiassa aika paljon muutakin: tunnetuista eliölajeista yli puolet on hyönteisiä.

Kovaksikeitetyimmät vegaanit eivät käytä edes hunajaa tai karmiinivärjättyjä (kirvapohjainen väriaine E120) elintarvikkeita vedoten niiden eläinperäisyyteen. Kunnioitan valintaa, jos se noudattaa yksilön omia eettisiä tai uskonnollisia arvoja. Pelkästään eläinsuojelullisiin syihin tarttuneena hyönteisten välttäminen kuulostaa tosin hurskastelulta, sillä me kaikki olemme jo hyönteissyöjiä.

Keskiverto länsimaalainen syö vuodessa 450–900 grammaa hyönteisiä täysin huomaamattaan. Arvio perustuu Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n säädöksiin, kuinka paljon hyönteiskappaleita elintarvikkeet voivat sisältää. Kaikkia höntiäisiä on mahdoton poistaa ruuan valmistus- tai pakkausprosessissa. Eikä se olisi edes tarpeen ruokaturvallisuudenkaan kannalta.

Keskiverto länsimaalainen syö vuodessa 450–900 grammaa hyönteisiä täysin huomaamattaan.

Esimerkkejä; makaronit ja nuudelit saavat pitää sisällään  alle 225 hyönteiskappaletta per 225 grammaa. Kaksi desiä rusinoita sen sijaan ei saa sisältää enempää kuin 35 banaanikärpäsen munaa.  Purkkiparsa kelpaa, kunhan ripsiäisiä on alle 40 kappaletta sataa grammaa kohden. Näillä säännöillä pyritään ylläpitämään tiettyjä ruuan laatustandardeja. Kyseessä on luonnolliset ja väistämättömät lisäainekset, joilla ei ole vaikutusta kuluttajan terveyteen. Koko listan voi lukea viraston sivuilta.

Purkkiparsa kelpaa kaupan hyllylle, kunhan ripsiäisiä on alle 40 kappaletta sataa grammaa kohden.

Veganismin muotoja on paljon, ja usein motiivit kasvissyöntiin liittyvät ekologisuuteen ja eläinten oikeuksiin. Eläintuotannon perimmäiset ongelmakohdat kääntyvätkin päälaelleen, kun puhutaan hyönteisfarmauksesta. Alla pari yleisintä aprikointia aiheesta.

Miksi emme syö eläinten rehuksi kasvatettavaa viljaa tai soijaa?

Hyönteiset syövät mitä tahansa orgaanista rehua. Hyönteisfarmi voi kuluttaa maatalouden sivuvirtaa tai vaikkapa kompostiainesta. Niille ei siis tarvitse erikseen kasvattaa rehua, kaataa sademetsiä tai rahdata ravintoa toiselta puolen maapalloa, kuten soijaravitulle siipikarjallemme. Vaihtolämpöisinä otuksina ötököiden rehuhyötysuhde on jopa 12 kertaa tehokkaampi kuin nautakarjalla.

Tuotantoeläin kärsii aina ja liha on murha

Aivan totta! Kaikki elollinen reagoi kipuun, jopa kasvit. Tämänhetkisten tutkimusten valossa hyönteiset eivät ole tiedostavia olentoja, ja niiden fysiologiset ominaisuudet poikkeavat täysin verrattuna nisäkkäisiin tai lintuihin. Siksi höntiäisten vastuullinen tehotuotanto on helppoa. Kasvatusolosuhteet ovat hyvin lähellä ötököiden luonnonvaraista kasvuympäristöä ja teurastaminen tapahtuu horrokseen vajoamisen kautta, pakastaen.  Jollain tasolla hyönteinenkin siis kärsii. Jos kuluttajan kasvissyönti perustuu buddhalaistyyppiseen luontosuhteeseen, niin ilman muuta tulee jättää hyönteiset hyödyntämättä.

Proteiinia saa muualtakin kuin hyönteisistä

Niin saa! Palkokasvit esimerkiksi ovat loistavia valkuaisaineen lähteitä. Hyönteisravinnon monipuolisuutta on silti vaikea päihittää. Wageningenin yliopiston laatiman ja FAO:n julkaiseman raportin mukaan yleisimmät ruokahyönteiset sisältävät paitsi ihmiselle välttämättömät aminohapot, myös kaikki vitamiinit ja hivenaineet joita tarvitsemme täysipainoiseen ravitsemukseen. B12-vitamiinit, monityydyttymättömät rasvahapot, rauta, sinkki, kalsium… kaikki samassa tehokkaassa paketissa.

Ole hereillä, ole entovege!

Hyönteistalouden faktat ovat aseistariisuvia. Siispä sinä vegaani, vegetaristi tai sellaiseksi pyrkivä: huomioi luonnon monimuotoisuus, pidä sitä yllä ja kokeile rohkeasti eläinkunnan ruohonjuuritason tarjontaa. Tee vegaanihaaste ja ole hereillä. Ole entovege!


Lähteet

Yksi vastaus artikkeliin ”Vegaani, haasta itsesi”

  1. Olen toki samaa mieltä monesta, kuten hyönteistalouden hyödyistä. Silti mielestäni on eri asia syödä muun ruoan mukana hyönteisiä kuin varta vasten valita lautaselleen ruoksi hyönteisiä. Se, että makaronin mukana vetelee ötököitä, on aivan eri asia kuin valita ruoakseen jauhomatopasta.

    Jos vegaaani on sitä mieltä, että esimerkiksi silmillä varustetut, ruoaksi kasvatetut olennot eivät kuulu hänen ruokavalioonsa, niin mikäs siinä: vegaanien ruokavalio on jo tosi eettis-ekologinen, eikä hyönteisten lisääminen lautaselle sitä juuri oletettavasti muuttaisi. SIksi en kovin paljon viitsisi tässä hyönteishommassa yrittää käännyttää vegaaneja, joista joka tapauksessa monet suhtautuvat ötökkäpuoleen myönteisesti. Paljon tärkeämpää on saada sekasyöjät hyönteismyönteisiksi. Tästä epäilemättä olemme samaa mieltä, mutta painotan sitä nyt kuitenkin 🙂

    Entovegaanista kuukautta viettelevin ja superhunajaisin terveisin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *