Sieni-sirkkapiiras

Sirkkapiirakka

Yllätyn joskus itsekin, kuinka suuri suolaisten piiraiden ystävä olenkaan. Kotona niitä tulee tehtyä vain harvemmin jos koskaan. Jouluaatto antoi hyvän syyn tehdä perustavanlaatuista juhla-apetta, ja nappasin tuolta netistä ensimmäisen vastaantulleen poropiirakkaohjeen, josta sovelsin oman sieni-sirkkapiirakkani.

Valitsin esikuvaksi poron sen tähden, että maultaan kenttäsirkoissa on samankaltaista riistan aromia.

© Topi Kairenius
Suurilta sirkoilta voi nyppiä siivet ja takaraajat pois.

Alkuvalmisteluina nypin sirkoilta siivet ja takaraajat pois, sillä jos hyönteisistä jotain jää hampaankoloon, niin ne ovat juurikin edellämainitut. Toki kuusijalkaiset ovat syötäviä kaikkine hyvineen, mutta nyt oli kyse juhla-ateriasta, eikä silloin lintsailla.

Ensimmäiset uunin tuulahdukset antoivat vihiä siitä, että juustotäytteenä olisi voinut käyttää jotain maukkaampaa laatua kuin mietoa kermajuustoa. Olin kuitenkin käyttänyt sirkat pannulla hyvinkin vahvassa valkosipulikylvyssä, joten luottavaisena odotin lopputulosta.

Aivan kelpo joulutarjonnan jatke piiraasta tuli. Persilja ja mustapippuri sopivassa suhteessa antavat paistokselle luonnetta.

© Topi Kairenius

Nupit kaakkoon ja sen yli

© Topi Kairenius

Olen valokuvannut hyönteisiä vuodesta 2009, ja nyt viiden kesän jälkeen pystyn jo melko hyvin arvioimaan omaa kehitystäni sillä saralla.

Ensimmäisenä kesänä riitti, että saan tarkkoja kuvia ja tarpeeksi läheltä. 2010 aloin hakea otoksiin säännönmukaisia kompositioita. Kolmantena kesänä pyrin löytämään hyönteiskohteistani inhimillisiä piirteitä hakemalla tilanteista muotokuvauksellisia asetelmia. 2012 tein kaikkia edellisiä, ja viime kesänä halusin jotakin vielä enemmän.

© Topi Kairenius

Kun kesälomasta viettää kolmanneksen ryömien ojassa tötterö ojossa ja toinen kolmannes vierähtää niitä tuhansia ruohonjuuritason ötökkäkuvia peratessa, niin alkaa lehtivihreä hieman tökkiä.

Mikrokosmoksesta huumantuneena aloin kokeilla mitä Photoshopista irtoaa. Puolivahingossa päädyin CS6-version tarjoamaan Photo lookup -toiminnon 2strip-suotimeen. Se antaa kuvaan technicolor-henkisen sävyn.  Oletustoiminnon antama tulos ei kuitenkaan anna säätövaraa, joten tutkiskelin alkuperäisen tekniikan periaatteita.

© Topi Kairenius

2strip-suodin perustuu Technicolorin ensimmäisestä versiosta paranneltuun värijärjestelmään, jota alettiin käyttää 1920-luvulla mustavalkofilmien jälkiväritykseen. Kahdesta negatiivista tehtiin mustavalkoinen positiivikopio matriisifilmeille, jotka värjättiin kemiallisesti syaaniksi ja magentaksi. Kun filmit liitettiin päällekkäin, matriisit muodostivat yhdessä värikuvan.  Lopputulosta voi melko helposti jäljitellä Photoshopin tasosekoittimilla, ks. alla oleva kuva.

Kuvasta kopioidaan uusi taso, ja molemmille kuvatasoille määritellään mustavalkosuodin. Tämän jälkeen toisen mv-suotimen päälle syaani peittoväri ja toiselle magentaan taipuva punainen.
Kuvasta kopioidaan kaksi uutta tasoa, ja molemmille uusille kuvatasoille määritellään mustavalkosuodin. Tämän jälkeen toisen mv-suotimen päälle sekoitetaan syaani peittoväri ja toiselle magenta/punainen.

Tortillat jauhiksilla

© Topi Kairenius

Meksikolaistyyppinen ateria on hyvä tapa tutustuttaa ipanat tavallista maustetumman ruuan pariin. Runsas kattaus syntyy melko sukkelasti, mutta ruokapöydässä viihtyy pitkään, kun tortillantäytteitä on monta sorttia.

© Topi Kairenius
Jauhomadot käytetään kuumassa öljyssä, jonka voi maustaa esim. valkosipulilla.

Quorn-kastikkeen lisäksi tänään oli tarjolla jauhopukin toukkia (Tenebrio molitor). Jauhopukki on lahopuissa viihtyvä kovakuoriainen, jonka toukat ovat hyvin energiapitoisia ja maukkaita, maultaan pähkinäisiä.

Meidän leveysasteillamme jauhomato on kenttäsirkan lisäksi suosituimpia ruokahyönteisiä niiden helpon kasvatettavuuden takia. Hyvin varustetut eläinkaupat toimittavat eläviä tai pakastettuja lemmikkien ruokahyönteisiä ympäri maan.

© Topi Kairenius
Tarjoiluehdotus