Hyönteissyönti

Hyönteissyönti

Entomofagia merkitsee hyönteisten käyttöä ihmisen ruokana. Eläinten hyönteissyöntiä sanotaan insektivoriaksi.

Rakastan lihaa. Elo ilman paistettua kanaa tai porsaanniskaa olisi haikeaa. En vain ole himojeni kanssa yksin. Vuonna 2050 maapalloamme asuttaa yhdeksän miljardia ihmistä. Siinä on sikalat kovilla ja navetat paukkuu.

150 gramman naudanlihatuotantoon kuluu 3290 litraa vettä. Vastaavaan määrään sirkkaproteiinia vettä ei kulu lainkaan.

Miksi ihmisen pitäisi syödä kuusijalkaisia ja niiden toukkia? Noh, herkullisuuden lisäksi ötökät ovat tuotantoeläimenä eettisin ja ekologisin valinta. Ravinnon lähteenä hyönteiset tarjoavat välttämättömiä proteiineja, vitamiineja sekä hivenaineita. Maailmassa on yli 2000 syötävää hyönteislajia. Ne lisääntyvät nopeasti ja runsaasti. Organisoitu hyönteisviljely ravitsisi koko maailman ihmiset moneen kertaan.

Kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä osana jokapäiväistä ruokavaliotaan.

En halua saarnata tai kuulostaa hourailevalta hipiltä. Kun lounastan, en kysy keittiöltä matovaihtoehtoja. Kyläillessäni syön hyvällä ruokahalulla sen mitä emä-/isäntä tarjoaa. Tahdon vain jakaa ihmisille tietoa, että ylituotetulle siipikarjalle ja tappiin asti prosessoiduille elintarvikkeille löytyy vaihtoehtoja.

Markettien hyllyissä on jo proteiininlähteitä moneen alkuun; soijatuotteita, nyhtistä, härkistä, vihiksiä, quornia jne. Mielelläni näkisin soijanakkien vieressä myös sirkkarouhetta tai ötökkänuggetteja.

Hyönteistä ei ole totuttu näkemään ruokana.

Jos kaikki muut syövät hyönteisiä, miksei sitten länsimaissa? Syyt ovat perimmiltään evoluutiopsykologisia. Entomofagia ei kuulu ruokakulttuuriimme, meillä ei ole hyönteisten käytöstä juuri minkäänlaista ruokahistoriaa. Toinen syy on juridinen; hyönteiset on vuodesta 1997 luokiteltu uuselintarvikkeeksi, ja kyseiseen EU-lakiin on tulossa muutos vasta 2018.

Suomessa viranomaisten suhtautuminen aiheeseen on hyvällä tolalla, ja hyönteisten merkitystä ruokaketjuumme tutkitaan mm. Turun yliopistolla. Ruokahyönteisiä kasvattavia farmareitakin löytyy maastamme jo useita.

Lisätietoa ajankohtaisista tapahtumista ja hyönteistaloudesta Facebook-sivullani Hyönteiskokki.


Lainausten lähde: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n raportti Edible insects: future prospects for food and feed security ja Wikipedia.