Mieli sanoo ei, maha joo

Länsimaisen ruokakulttuurin vieraantuminen hyönteisravinnosta on pitkälti psykologinen kysymys. YLEn tiedeohjelma Prisma Studio keskittyi viime jaksossaan ruokainhoon – miten se syntyy ja kuinka siitä voi päästä yli. Kävimme ötökkäyrittäjä Santtu Vekkelin kanssa tarjoilemassa asiantuntijavieraille hyönteisherkkuja. Mielenkiintoinen jakso on nähtävissä YLE Areenassa lokakuun 2014 loppuun asti.

Tempuratoukat resepti

Tempuratoukat

  • 200 g jauhomatoja (jauhopukki-kuoriaisen toukkia)
  • 50 ml soijaa
  • 2 dl riisijauhoa
  • 4 rkl curryjauhetta
  • 1 muna
  • hyppysellinen suolaa
  • lasillinen olutta
  • rypsiöljyä
  • pensaspapuja
  • tuoretta chiliä

Helppo ja herkullinen ruokalaji, jonka inspiraationa on Eat Grubin syväpaistetut heinäsirkat. Alkuperäistä ohjetta on muokattu Suomesta helpommin saataviin, tuoreisiin hyönteisiin.

Jos käytät eläviä jauhomatoja, syötä niitä pari päivää jauhoilla tai leseillä, jotta ne puhdistavat itsensä. Pakastetut toukat sulatetaan ennen valmistusta.

Kuumenna tilkka öljyä ja käytä toukat paistinpannulla. Jos toukkien seassa on itsestään kuolleita yksilöitä, heitä ne pois. Upota ne hetkeksi soijaan, kääri folioon ja laita 180°C uuniin 25 minuutiksi. Ota jäähtymään.

Sekoita riisijauho ja curry, lisää suola. Sekoita viileä olut ja muna, kunnes seos on pehmeä ja kuplaton. Sekoita kuivat aineet olut-muna-seokseen. Vatkaa kevyesti, kunnes seos on tasainen ja kauniin keltaruskea.

Kuumenna öljyä syvässä pannussa tai padassa vähintään 3 cm syvyydeltä. Sopiva paistolämpötila on noin 160-180°C. Leivitä toukat yksitellen olut-muna-seoksessa ja pudota öljyyn. Paista noin 20 sekuntia, kunnes kuorrute saa väriä. Siirrä paistettu toukka reikäkauhalle pyyhkeelle tai talouspaperille valumaan.
Tarjoillaan makean chilikastikkeen ja vihannesten kera.


 

Suklaasirkat resepti

SUKLAASIRKAT

  • 50 g kenttäsirkkoja
  • 200 g taloussuklaata
  • 100 g vadelmia
  • 1 tl vaniljasokeria
  • mintunlehtiä

Jos käytät pakastettuja sirkkoja, anna niiden sulaa puolisen tuntia huoneenlämmössä ennen valmistusta. Elävät sirkat voi heittää pannuun sellaisenaan.

Sulata suklaapalat kattilassa tai fondue-astiassa. Jos käytät kattilaa, kiehauta ensin 2 dl nestettä kuten kermaa, ennen kuin lisäät suklaapalat kattilaan.

Soseuta vadelmat tehosauvalla. Lisää joukkoon vaniljasokeri ja jatka sekoittamista.

Paista sirkkoja puolisen minuuttia kuumalla pannulla öljyssä. Lisää reippaasti suolaa. Nosta valumaan pyyhkeelle.

suklaasirkat_blogiTartu sirkkaan syömäpuikoilla ja dippaa se sulaan suklaaseen. Anna jähmettyä kymmenisen sekuntia, ja kostuta vadelmasoseeseen. Mintunlehdet voi silputa vadelmasoseen päälle tai nauttia sellaisenaan suupalojen välissä.


 

Reseptit ja toukkahaaste nähtävissä myös YLEn sivuilla.

Hullu hyönteiskesä

Tammikuussa toivoin Twitterissä, että 2014 tulisi olemaan merkittävä vuosi entomofagian tunnettavuuden suhteen.  Nyt lehtien putoillessa voi jo todeta, että maininki on hyvä. Jopa The Economist viskasi löylyä uuden teollisuudenalan – hyönteiselintarvikkeiden – puolesta julkaisemalla aiheesta videon otsikolla Why Eating Insects Makes Sense. Katso video YouTubessa.

Lämmin kesä helli hyönteisten ystävien kaikkia aisteja ja blogin päivitys on jäänyt hintsummalle kaiken hälinän keskellä. Tässäpä kuitenkin yhteenveto loppukesän ja syksyn kinkereistä täällä kotikulmilla.

Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa

_MG_9398Dodo ry:n Haarukanjälki-projekti pureutui globaaliin ruokajärjestelmään monelta kantilta, ja elokuun lopussa Pasilan vanhoilla veturitalleilla järjestettiin ruokahyönteistapahtuma, jossa sain ilokseni jakaa infoa ja kutitella vieraiden makuhermoja asiantuntijoiden ja asiasta kiinnostuneiden kanssa. Hyönteisilta oli osa Haarukanjäljen tapahtumasarjaa, jossa kesän aikana pohdittiin tulevaisuuden ravitsemushaasteita monesta vinkkelistä.

Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa -tapahtuman yhteenveto Haarukanjäljen sivuilla tämän linkin takana.

© Koiramies.fi
Haarukanjäljen hyönteisiltaan osallistui ilahduttavan paljon aiheesta kiinnostuneita kansalaisia.

Kuvia kaikille

Elämyspuuhamies Olli Laasasen organisoima letkeä valokuvaajien luentosarja Kuvia kaikille järjestettiin 24.–26.8.2014 Helsingin Kansalaistorille pystytetyssä Roskalavapaviljongissa. Kolmen päivän aikana eri aihepiireihin keskittyneet ammattilaiset ja harrastajat kertoivat suhteestaan valokuvaukseen. Oma souvini käsitteli luonnon lähivalokuvausta, ja mukana vaikuttivat myös elävät mallini, kummitussirkat Messi ja Kola. Ensi vuonna uudestaan!

Kuvia kaikille -tapahtuman yhteenveto Olli Laasasen blogissa tämän linkin takana.

© Olli Laasanen
Koiramies höpisee luonnon lähivalokuvauksesta Kuvia kaikille -tapahtumassa. Kuva © Olli Laasanen

Huomenta Suomi, hyvin pyyhkii

Haarukanjäljen tapahtumassa tutustuin hyönteistalouden asiantuntijaan, motoroidulla turvalla varustettuun keksijä-yrittäjä Santtu Vekkeliin. Santun kanssa pidimme Maikkarin toimittajalle parin tunnin esitelmän aiheesta, josta esitettiin muutaman minuutin brunssihenkinen kooste.

Huomenta Suomen Ötökkää pöytään -jakso nähtävissä rajoitetun ajan Katsomo.fi-palvelussa.

Huomenta Suomi - Ötökkää pöytään

 

PS. Artikkelin pääkuvassa suosirkka trapetsilla, Nuuksion Mustalammella syyskuussa 2012 © Topi Kairenius

Kuka vapauttaisi ötökät?

Ylihuomenna Suomesta valitaan 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin. Ääneni singahtaa salamana sille rohkealle ja ennakkoluulottomalle meppiehdokkaalle, joka ymmärtää elintarviketeollisuuden tulevaisuuden olevan jalkojemme juuressa.

Keväällä 2013 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kehotti länsimaita hyödyntämään hyönteisiä ihmisten ja eläinten ravinnonlähteenä. Tällä hetkellä ötökät luokitellaan EU:n pykälien mukaan uuselintarvikkeeksi. Meinaa sitä, ettei hyönteisiä saa tuottaa tai myydä ruuaksi, koska ”niiden käyttö ihmisravinnoksi on ollut EU:n alueella hyvin vähäistä ennen toukokuuta 1997”.

Kyseessä on siis käytännössä uusi elintarviketeollisuuden toimiala. Jollain tulevalla mepillä – mieluiten useammalla – on nyt hyvä tilaisuus tarttua edistyksen viisariin ja takoa sillä tolkkua elintarvikepykäliin, jotka jarruttavat turvallista ja ekologista ravinnontuotantoa.

Hollannissa kasvatettuja kulkusirkkoja pekonin korvikkeena carbonarassa.
Hollannissa kasvatettuja kulkusirkkoja pekonin korvikkeena carbonarassa. © Koiramies

Ruokahyönteisten päästämiseen pannasta voi vaikuttaa myös valtiollisella tasolla. Tammikuussa 2014 Belgian elintarviketurvallisuudesta vastaava virasto hyväksyi 10 ihmisravinnoksi kelpaavaa hyönteislajia. Samankaltaista rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta haluan myös kotimaiseen byrokratiakenttään, mutta EU-pykäliä koskevien päätösten on lopulta lähdettävä parlamenttitasolta.

Yök, en syö

EU:n ulkopuolella yli 2 miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä osana päivittäistä ruokavaliotaan. Ötökät ovat ravinteikasta, terveellistä ja vähärasvaista ruokaa.

Proteiinia (g) Rasvaa (g) Hiilihydr. (mg) Kalsium (mg) Rautaa (mg)
Hepokatit 12,9 5,5 5,1 75,8 9,5
Sirkat (pienet) 20,6 6,1 3,9 35,2 5,0
Sirkat (suuret) 14,3 3,3 2,2 27,5 3,0
Kekomuurahaiset 13,9 3,5 2,9 47,8 5,7
Silkkiperhosen toukat 9,6 5,6 2,3 41,7 1,8
Vertailun vuoksi:
Naudanliha 27,4 5,0 0,01 3,5
Kala 28,5 1,0 0,03 1,0

Lähde: Jared Ostrem, John Van Dyk, Iowa State University

Hyönteisten kasvatuksesta syntyvät ympäristövaikutukset ovat mitättömiä verrattuna lihantuotantoon. Kilolla rehua saa tuotettua liki 10 kg ruokahyönteisiä. Ötökät eivät tarvitse laidunmaata, eivät navettoja – pieni hyönteisfarmi mahtuu vaikka vaatehuoneeseen.

Eikä siinä vielä kaikki: hyönteiset muuttavat kaiken niille syötetyn aineksen proteiiniksi ja toimivat niine hyvineen kuten biojätemyllyt. Vaihtolämpöisinä otuksina ötököiden energia ei kulu ruumiin lämmittämiseen, joten niiden kasvuun tarvitaan merkittävästi vähemmän ravintoa kuin nisäkkäillä.

Myönnettäköön, että hyönteisten käyttö länsimaisten ihmisten ravintona tulee vaatimaan myös asenteellisia muutoksia juridiikan lisäksi. Hyvä alku olisikin vapauttaa ötökät siipikarja- ja kalateollisuuden rehuksi ja sitä kautta rikastuttamaan laajempaa elintarviketuotantoa.

Entä jos ötökät loppuvat kesken?

Kun puhun ötököistä, tarkoitan ylimalkaan kaikkia niveljalkaisia. Kyseessä on eläinkunnan suurin pääjakso, johon kuuluvat mm. äyriäiset, hämähäkkieläimet ja hyönteiset. Yli 85% maapallon eläimistä on niveljalkaisia. On arvioitu, että pelkästään hyönteisbiomassaa on yhtä ihmistä kohti 40 tonnia. Kaikki ötökät eivät toki ole syötäviä. Ruokahyönteisiä on listattu ”vain” hieman alle 2000 lajia, mutta nuo luvut antavat osviittaa siitä, millaisesta ravintokapasiteetista on kyse.

Vuosi 2014 tulee olemaan entomofagian yleistymisen kannalta merkittävä. Pinnan alla pöhisee jo kivasti. Belgian ohella Hollanti on pitkällä ruokahyönteisten tutkimuksessa. Tanskassa hyönteiskokeiluja on tehty keittiössä jo pitkään ja Suomen Turussakin kaavaillaan elintarvikkeiden buustausta ötökkäproteiinilla.

Kuka meppi olisi ötököiden äänitorvi Euroopan parlamentissa ja ajaisi EU:n kokoista ruohonjuuritason asiaa? Hyönteiset reippaasti vaan agendalle, eivät ne pure! Kovaa.

PS. Ötökät ovat hyviksiä. Tsekatkaa South China Morning Postin infografiikka jos ette usko.

Bug Appétit!

Vaihtoehtoiset raaka-aineet ja perinteisen ruokaympyrän ulkopuolelta tulevat ravinnonlähteet kiinnostelevat ihmisiä nykyään yli ruokavaliorajojen.

Viime perjantaina lystikäs ravitsemusterapeutti Leena Putkonen järjestikin kotonaan ötökkämaistiaiset, jonne hän kysyi minua jakamaan tietämystäni aiheesta ruokahyönteiset.

_MG_0581
Alhaalta myötäpäivään: kotimaassa kasvatettuja kaksitäpläsirkkoja, thaimaalaisia kutojamuurahaisia, hollantilaisia kulkusirkkoja, sekalaisia kuivattuja hyönteisiä sekä keskellä ruotsalaisia jauhomatoja.

Lisäksi pöytäseurueeseemme kuuluivat kokeilevan keittiön ystävä Silja, mehiläistenhoidon asiantuntija Mari Koistinen sekä Leenan kundikaveri Yves, joka muisteli syöneensä ötököitä lapsuudessaan Kuubassa.

_MG_0643

Alkuruuaksi viritimme Mindon tomaatti-bataattisopasta murkkuversion, eli jatkoimme sosetta thaimaalaisilla, kuivatuilla kutojamuurahaisilla. Sopan perusresepti on jo itsessään todella maukas, ja voimakkaita makuja sekoittaessa täytyy olla varovainen, ettei sotke liian monta hyvää asiaa keskenään. Murkut toimivatkin mainiosti sattumina, jolloin niiden maku ei sekoitu soppaan, vaan pamahtaa ikään kuin täsmäiskuna hyönteisen osuttua lusikalle.

_MG_0639
Tomaatti-bataattisose kutojamuurahaisilla

Pääruuaksi syntyi libanonilainen klassikkoannos mujadar. Mausteinen linssirisotto kruunattiin valkosipuliöljyssä pyöräytetyillä kaksitäpläsirkoilla. Sirkkojen umamihko ominaismaku pääsi oikeuksiinsa karamellisoitujen sipulien kanssa ja lopputulos oli herkullinen.

_MG_0620
Libanonilainen linssirisotto kaksitäpläsirkoilla

En ole järin harras kuivakakkujen ystävä, mutta Leenan valitsema banaaninen ja matoinen jälkkärileipä oli onnistunut sekoitus suolaista ja makeaa. Leivonnaisissa ruokahyönteiset voi toki jauhaa myös taikinaan, mutta tällä erää jätimme jauhiksemme rouhimatta.

_MG_0646
Banaanileipä jauhomadoilla

Tuhdin illallisen, viinikarahvillisen ja kölsch-lasillisten jälkeen päätimme käväistä vielä tukemassa kotimaista viskiteollisuutta Kyrönmaan matkailun edistämiskeskuksessa, joka on Kyrö Distillery -pientislaamon popup-saluuna Helsingin Kampissa. Suosittelen Kyrö Distilleryn tuotteita väkevästi kaikille rehtien makujen ja kekseliäiden juomasekoitusten ystäville.

Kaiken kaikkiaan ötökkäilta oli todella vänkä, kiitos verrattomalle emännälle ja kivalle seurueelle!

 

Pitsa ilman Muttia

Twitterin superkeittäjä Henri Alen sivistää meitä perjantaikokkeja tuittailemalla liki viikottain perusruokien reseptejä samalla opastaen, kuinka hommat tehdään oikein ja maukkaasti.

Alkuviikosta Alen veti kokinhatustaan ohjeen pizza biancaan – valkoiseen pitsaan. Siis pitsaan ilman tomaattikastiketta. Vänkää vaihtelua pitsaperjantaihimme.

Voimakkaiden juustojen yhdistelmä vahvistaa valkosipulisirkkojen makua entisestään.

Voimakkaiden juustojen yhdistelmä vahvistaa valkosipulisirkkojen makua entisestään.

Ohjeessa ollut musta oliivi tosin jäi vihreäksi, koska kuusivuotiaamme suosii vihreää. Ja sardellit/parmankinkun vaihdoin kaksitäpläsirkkoihin, koska… noh, ei ollut sardelleja saati kinkkua.

Tähän vuodenaikaan oikeastaan ainoa sirkkalaji, joita näillä leveysasteilla on saatavilla, on juurikin Gryllus bimaculatus, joita saa hyvin varustetuista eläinkaupoista elävinä tai pakasteina.

Tomaatiton pitsa itsessään on erittäin toimiva. Emmental-parmesaani-kombo vahvisti sirkkojen omintakeista makua, jotka olin käyttänyt öljyssä ja valkosipulissa ennen tarjoilua. Taikinan olisi sietänyt saada kohota kauemmin, mutta pitsakivi paistoi lätyn aivan passeliksi.

Näitä Alenin jokamiehen reseptejä ei löydy kuin miekkosen aikajanalta, joten laitoin tämänkertaisen muistiin tähän alle.

Henri Alenin alkuperäinen resepti:

Taikina

Täytteet

Vaiheet

Norjan-tuliainen

© Topi Kairenius

Tänään oli pitkänmatkalaisia kylässä, joten tein iltaseksi useamman pienen (Ø 25 cm) pitsan:

  • pekoni-aurajuusto
  • quorn-paprika
  • katkarapu-oliivi
  • jauhomato-voitonlaukkapesto

voitonlaukkaTuo viimeisin onkin erikoinen, sillä höysteenä käyttämäni pestopurkki tarttui mukaani tromssalaisen museon kaupasta viime kesänä. Seiersløk-kasville ei tahtonut löytyä edes suomennosta, mutta kasvin latinankielinen nimi Allium victorialis antoi osumia voitonlaukka-nimisestä sipulikasvista, joka ei kasva Suomessa lainkaan luonnonvaraisena. Merisuolalla ja oliiviöljyllä maustettu seos toimi varsin hyvin jauhomatojen kanssa, jotka olin käyttänyt pannulla hyvässä öljyssä ja valkosipulissa. Voimakkaat maut vaativat pohjalle miedon mozzarella-pedin, ja lopputulos oli sangen maukas pitsanlätty.

Jauhomato-voitonlaukkapesto, ruokajuomana australialainen Coopers Original Pale Ale.
Jauhomato-voitonlaukkapesto, menovetenä australialainen Coopers Original Pale Ale.

Sieni-sirkkapiiras

Sirkkapiirakka

Yllätyn joskus itsekin, kuinka suuri suolaisten piiraiden ystävä olenkaan. Kotona niitä tulee tehtyä vain harvemmin jos koskaan. Jouluaatto antoi hyvän syyn tehdä perustavanlaatuista juhla-apetta, ja nappasin tuolta netistä ensimmäisen vastaantulleen poropiirakkaohjeen, josta sovelsin oman sieni-sirkkapiirakkani.

Valitsin esikuvaksi poron sen tähden, että maultaan kenttäsirkoissa on samankaltaista riistan aromia.

© Topi Kairenius
Suurilta sirkoilta voi nyppiä siivet ja takaraajat pois.

Alkuvalmisteluina nypin sirkoilta siivet ja takaraajat pois, sillä jos hyönteisistä jotain jää hampaankoloon, niin ne ovat juurikin edellämainitut. Toki kuusijalkaiset ovat syötäviä kaikkine hyvineen, mutta nyt oli kyse juhla-ateriasta, eikä silloin lintsailla.

Ensimmäiset uunin tuulahdukset antoivat vihiä siitä, että juustotäytteenä olisi voinut käyttää jotain maukkaampaa laatua kuin mietoa kermajuustoa. Olin kuitenkin käyttänyt sirkat pannulla hyvinkin vahvassa valkosipulikylvyssä, joten luottavaisena odotin lopputulosta.

Aivan kelpo joulutarjonnan jatke piiraasta tuli. Persilja ja mustapippuri sopivassa suhteessa antavat paistokselle luonnetta.

© Topi Kairenius

Tortillat jauhiksilla

© Topi Kairenius

Meksikolaistyyppinen ateria on hyvä tapa tutustuttaa ipanat tavallista maustetumman ruuan pariin. Runsas kattaus syntyy melko sukkelasti, mutta ruokapöydässä viihtyy pitkään, kun tortillantäytteitä on monta sorttia.

© Topi Kairenius
Jauhomadot käytetään kuumassa öljyssä, jonka voi maustaa esim. valkosipulilla.

Quorn-kastikkeen lisäksi tänään oli tarjolla jauhopukin toukkia (Tenebrio molitor). Jauhopukki on lahopuissa viihtyvä kovakuoriainen, jonka toukat ovat hyvin energiapitoisia ja maukkaita, maultaan pähkinäisiä.

Meidän leveysasteillamme jauhomato on kenttäsirkan lisäksi suosituimpia ruokahyönteisiä niiden helpon kasvatettavuuden takia. Hyvin varustetut eläinkaupat toimittavat eläviä tai pakastettuja lemmikkien ruokahyönteisiä ympäri maan.

© Topi Kairenius
Tarjoiluehdotus