Bugger King IV Ravintolapäivässä

Elokuussa 2015 kokeilimme Samuli Helavuon kanssa miten Ravintolapäivän konsepti toimisi hyönteistalouden sanoman siivittäjänä. Kuka tahansa voi milloin tahansa perustaa väliaikaisen ruokakojun minne tahansa, ja Ravintolapäivän kantava ajatus on ollut koota innokkaita kotikokkeja kestitsemään ihmisiä tiettyinä päivinä neljästi vuodessa.

Nimesimme kojumme Bugger Kingiksi ja pystytimme sen Helsingin Vanhaan kirkkopuistoon, eli Ruttopuistoon. Kunnianhimoinen kolmen vaihtoehdon ruokalistamme osoittautui melkoiseksi haasteeksi, sillä innokkaat ötökkäruuan ystävät olivat muodostaneet 10-metrisen jonon kioskillemme jo ennen kuin saimme tavaroitamme purettua.

ravpaiv
Ravintolapäivä 16.8.2015

Marraskuun 2015 Ravintolapäivänä Bugger King vaikutti Varustelekalla ja helmikuussa 2016 galleria Ruplassa. Nyt toukokuussa palasimme Ruttopuistoon tehokkaammalla menulla ja tuplatulla miehistöllä. Meidän lisäksi tiskin taakse tulivat hääräämään sirkkojen farmausjärjestelmiä valmistavan EntoCuben Otto ja Perttu.

 

Päivä alkoi verkkaisesti, mutta keskipäivää lähestyessä meininki vilkastui. Tasaisella pörinällä paahdoimme iltapäivään asti, kunnes viimeinen satsi ötököitä oli pannulla. Myyntiartikkelimme oli paputasku, eli riisikakulla tarjoiltu jäävuorisalaattiin kääritty papumuhennos, johon saattoi päätyä espoolaisia kotisirkkoja sekä töölöläisiä jättijauhomatoja. Hyönteisiähän ei toistaiseksi saa ihmisruuaksi myydä, joten höysteet ovat jokaisen henkilökohtainen valinta.

Kuva, jonka Kalle Heino (@kheino) julkaisi

Pelkästään Ruttopuistossa Ravintolapäivän kojuja oli yli sata, ja hiiligrillintuoksuinen tunnelma oli melkeinpä mannermainen. Kaiken kaikkiaan päivä oli mainio; keli helli ja kojulla kävi kuhina. Suuri osa asiakkaista löysi paikalle puskaradion välityksellä, ja sattumalta päätyneet ihmiset olivat ennakkoluulottomia ja jatkoivat matkaansa kokemusta rikkaampana.

Kesää kohti käydessä on tulossa vielä paljon ötökkämeininkiä ja -tapahtumia. Pysy kanavalla!

Pöperöä ja salaliittoja

Villeistä raaka-aineista ja lähituotannosta intonsa ammentava ruotsalainen kokki, Paul Svensson, on länsinaapurissa tunnettu raikkaista ideoistaan ja ensiluokkaisesta ruuasta. Miekkonen on Fotografiskan ravintolan keittiömestari, ja tekee paraikaa Food Conspiracy -dokumenttisarjaa tulevaisuuden ravitsemusratkaisuista.

Viime keskiviikkona Svensson järjesti projektiinsa liittyvän päiväseminaarin Tukholmassa, johon osallistui alan tutkijoita ja tekijöitä ympäri Eurooppaa. Oma presentaationi käsitteli hyönteisten hyödyntämistä koti- ja ravintolaruuassa pohjoisilla leveysasteilla.

Yleisö pääsi maistamaan fritattuja porvoolaisen Sirisee-farmin kotisirkkoja, torakoiden keittolientä sekä jäämurskassa jäähdytettyjä, fenkolilla ja suolalla höystettyjä eläviä jauhomatoja.

Seminaari oli inspiroiva, ja mieleenpainuvimpia luentoja oli Douglas McMasterin tarina maailman ensimmäisen zero-waste-ravintolan, Silon, syntymisestä Brightoniin. Douglas toi Tukholmaan pussillisen kompostimultaa, jossa kasvatetut porkkanat maistuivat jännittävästi viskikolalta. Kompostikasvatuksen ansiona on jokaisen kasvatuserän erilainen maku, riippuen mitä multaan on kompostoitu. Pätevä syy käydä Brightonissa!

Hyönteiskokin vieressä hymyilevä Paul on utelias kokeilemaan uusia raaka-aineita ja osaa etevästi soveltaa niitä erilaisiin ruokalajeihin. Suomalaisille Svensson on tuttu tv:stä, ja alunperin tutustuinkin sälliin hyönteiskonsultaation puitteissa erästä lifestyle-ohjelmaa varten, jonka hedelmänä syntyivät Paulin hyönteisreseptit Strömsöhön.

Artikkelin pääkuvassa Stefan Erikssonin superlokalt-annos, jossa maa-artisokkaa, linssejä, lupiineja, krysanteemia ja vad som inte!

Ötökkäbaari Tixissä

© Tikkurila Festivaali

Myönnän, että pienellä varauksella ja vilpittömän ennakkoluuloisena istuin perjantaina kohti Vantaata tuksuttavassa I-junassa. Tuumailin, että mitähän siitäkin tulee, kun auringon ja salakuljetetun viinaksen juovuttamat festarisekoilijat häröilevät kohta ötökkäpannujeni ympärillä. Yritä niille kertoa hyönteisten rasvahapoista.

Tikkurila Festivaali oli nimittäin tilannut ötökkäbaarin tuomaan lisätarjontaa festarimuonitukseen, ja Gimme Ya Walletin toimeksiannosta pakkasin mobiilikeittiöni laukkuun ja suuntasin Vantaan sydämeen. Jumaliste kuinka väärässä olinkaan tapahtuman luonteesta; tunnelma oli mahtavan positiivinen ja järjestelyt ykkösluokkaa. Festari taisi tehdä yleisöennätyksenkin, joten jatkoa on toivottavasti tulossa.

Kuva, jonka @annajaellit julkaisi

Juridisista syistä ötökkäbaari piti sijoittaa yritysvieraille varatulle alueelle, jotta homma voisi toimia yksityistilaisuuden nimissä. Kaikki kunnia kuitenkin Vantaan terveydensuojeluviranomaisille, jotka olivat ötökkäbaarin puolella ja omalta osaltaan pystyivät ohjeistamaan kuinka toimia, jotta pysymme pykälien puitteissa.

Toistaiseksihan uuselintarvikelaki jarruttaa kaikenlaista ihmiskuluttajille suunnattua ruokahyönteistoimintaa, mutta viranomaiset ovat onneksi hyvien puolella ja tekevät voitavansa.

Ihanien festariemäntien avustuksella julistin viikonlopun aikana hyönteisevankeliumia usealle sadalle innosta pinkeälle ja kiinnostuneelle kävijälle. Kahden viisituntisen ötökkänäytöksen aikana haihtui pari kiloa paahdettuja kulkusirkkoja ja niiden kera 800 grammaa suklaata.

Kuva, jonka Lotta W (@lottawin) julkaisi

Nautin aivan järjettömästi tämänkaltaisten tempausten järjestämisestä, varsinkin kun yleisönä on todella monenkirjavaa väkeä. Suomalaiset suhtautuvat ruokahyönteisiin todella avoimella asenteella, ja lyhyen hissipuheen jälkeen kainommatkin kehtaavat tutustua lähitulevaisuuden elintarvikeuutuuksiin. Tempausten ajatuksena onkin ylläpitää pöhinää, jotta aihe on tuttu ja myönteinen, kun ötökät parin vuoden päästä marketteihin surahtavat.

Valokuvia en valitettavasti kerennyt pannun takaa näpsiä, joten linkitän tähän pari kävijöiden näkökulmasta laukaistua Instagram-otosta. Artikkelin pääkuva on © Tikkurila Festivaali.

Mitäs muuta. Apulannan ehdin paitsi kuulla, myös nähdä. Viikonlopun korkealentoisin kokemus oli puukiukaalle heitetyt löylyt 50 metrin korkeudessa. Toinen korkealle kohonnut asia oli sääpallon kokoinen WC-opaste Tiksin asemalla, mutta se on ihan eri juttu se.

Bloggaajien tunnelmia festareilta ja ötökkäbaarista

Ninan tunnetila
My Project Is Me
Kotilieden Himahella-blogi
Makuja.fi

Pii Poo valloitti etelän

Jos LEGO-Suomen jakaa kahtia, niin itää hallitsee Aavaharjun klaani Imatralla mainioine tapahtumineen ja palikkanähtävyyksineen. Lännen palikkaskeneä isännöi Pii Poo – niin ikään perhevoimin pyörivä – LEGOihin erikoistunut lelukauppa. Pii Poo sijaitsee Etelä-Pohjanmaan sydämessä, Kurikan ja Seinäjoen välissä Ilmajoella.

Länsi-Suomessa jo useana vuonna mainetta niittänyt rakennustapahtuma siirtyi tänä vuonna etelään, Vantaan Energia -areenalle. Puitteet olivat komeat eivätkä missään nimessä ylimitoitetut. Lauantain jonot yllättivät niin tapahtumavieraat kuin järjestäjätkin, ja pysäköintialueelle ulottuvista jonoista olisi voinut luulla, että jossain jaetaan ilmaisia muovisankoja.

Suomen suurimman LEGO-kaupungin rakentajilla riitti palikkavalikoimaa.
Suomen suurimman LEGO-kaupungin rakentajilla riitti palikkavalikoimaa.

Tapahtuman Facebook-seinän perusteella ärtyneitäkin jonottajia löytyi, mutta ylimalkaan tunnelma oli myönteisen innostunut jahka kaikki pääsivät peremmälle. Ensi vuonna järjestäjät varmasti osaavatkin huomioida yleisön vireyden.

Lauantain ohjelmaan kuului Suomen suurimman LEGO-kaupungin rakentamista sekä palikka-aktiivien näyttelytöiden hämmästelyä. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin nurkkauksessa sai osallistua valtavan ja valkoisen palikkapalatsin rakentamiseen, ja pääkaupunkiseudun kirjastot esittelivät 3D-tulostettuja, LEGO-yhteensopivia robottirakennelmiaan. Nähtävää oli valtavasti!

Classic Brick Albums -näyttely oli kasvanut muutamalla taululla sitten Imatran Leiki Legoilla -tapahtuman ja Model Expon jälkeen.
Classic Brick Albums -näyttely oli kasvanut muutamalla taululla sitten Imatran Leiki Legoilla -tapahtuman ja Model Expon jälkeen.

Imatralla ja Helsingin ModelExpossa kiertänyt oma Classic Brick Albums -levynkansinäyttelyni oli myös Vantaalla esillä ja viihdytti ainakin 70–80-lukujen Suomi-rockin parissa varttunutta väkeä.

Kaiken kaikkiaan Pii Poon tapahtuma oli mahtavan hyväntuulinen kooste palikkapiirien tuttavia, siviilielämän ystäviä ja hallin täydeltä lahjakkuutta, lapsen riemua, AFOL:eita ja NPU:ta.

Seuraava merkittävä palikkatapahtuma ajoittuu ensi helmikuulle. Viikonloppuna 21.–22. 2015 Ismo Awis Aavaharju porukoineen tekee Imatran kylpylän monitoimihallista palikka-areenan.

Hullu hyönteiskesä

Tammikuussa toivoin Twitterissä, että 2014 tulisi olemaan merkittävä vuosi entomofagian tunnettavuuden suhteen.  Nyt lehtien putoillessa voi jo todeta, että maininki on hyvä. Jopa The Economist viskasi löylyä uuden teollisuudenalan – hyönteiselintarvikkeiden – puolesta julkaisemalla aiheesta videon otsikolla Why Eating Insects Makes Sense. Katso video YouTubessa.

Lämmin kesä helli hyönteisten ystävien kaikkia aisteja ja blogin päivitys on jäänyt hintsummalle kaiken hälinän keskellä. Tässäpä kuitenkin yhteenveto loppukesän ja syksyn kinkereistä täällä kotikulmilla.

Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa

_MG_9398Dodo ry:n Haarukanjälki-projekti pureutui globaaliin ruokajärjestelmään monelta kantilta, ja elokuun lopussa Pasilan vanhoilla veturitalleilla järjestettiin ruokahyönteistapahtuma, jossa sain ilokseni jakaa infoa ja kutitella vieraiden makuhermoja asiantuntijoiden ja asiasta kiinnostuneiden kanssa. Hyönteisilta oli osa Haarukanjäljen tapahtumasarjaa, jossa kesän aikana pohdittiin tulevaisuuden ravitsemushaasteita monesta vinkkelistä.

Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa -tapahtuman yhteenveto Haarukanjäljen sivuilla tämän linkin takana.

© Koiramies.fi
Haarukanjäljen hyönteisiltaan osallistui ilahduttavan paljon aiheesta kiinnostuneita kansalaisia.

Kuvia kaikille

Elämyspuuhamies Olli Laasasen organisoima letkeä valokuvaajien luentosarja Kuvia kaikille järjestettiin 24.–26.8.2014 Helsingin Kansalaistorille pystytetyssä Roskalavapaviljongissa. Kolmen päivän aikana eri aihepiireihin keskittyneet ammattilaiset ja harrastajat kertoivat suhteestaan valokuvaukseen. Oma souvini käsitteli luonnon lähivalokuvausta, ja mukana vaikuttivat myös elävät mallini, kummitussirkat Messi ja Kola. Ensi vuonna uudestaan!

Kuvia kaikille -tapahtuman yhteenveto Olli Laasasen blogissa tämän linkin takana.

© Olli Laasanen
Koiramies höpisee luonnon lähivalokuvauksesta Kuvia kaikille -tapahtumassa. Kuva © Olli Laasanen

Huomenta Suomi, hyvin pyyhkii

Haarukanjäljen tapahtumassa tutustuin hyönteistalouden asiantuntijaan, motoroidulla turvalla varustettuun keksijä-yrittäjä Santtu Vekkeliin. Santun kanssa pidimme Maikkarin toimittajalle parin tunnin esitelmän aiheesta, josta esitettiin muutaman minuutin brunssihenkinen kooste.

Huomenta Suomen Ötökkää pöytään -jakso nähtävissä rajoitetun ajan Katsomo.fi-palvelussa.

Huomenta Suomi - Ötökkää pöytään

 

PS. Artikkelin pääkuvassa suosirkka trapetsilla, Nuuksion Mustalammella syyskuussa 2012 © Topi Kairenius

Bug Appétit!

Vaihtoehtoiset raaka-aineet ja perinteisen ruokaympyrän ulkopuolelta tulevat ravinnonlähteet kiinnostelevat ihmisiä nykyään yli ruokavaliorajojen.

Viime perjantaina lystikäs ravitsemusterapeutti Leena Putkonen järjestikin kotonaan ötökkämaistiaiset, jonne hän kysyi minua jakamaan tietämystäni aiheesta ruokahyönteiset.

_MG_0581
Alhaalta myötäpäivään: kotimaassa kasvatettuja kaksitäpläsirkkoja, thaimaalaisia kutojamuurahaisia, hollantilaisia kulkusirkkoja, sekalaisia kuivattuja hyönteisiä sekä keskellä ruotsalaisia jauhomatoja.

Lisäksi pöytäseurueeseemme kuuluivat kokeilevan keittiön ystävä Silja, mehiläistenhoidon asiantuntija Mari Koistinen sekä Leenan kundikaveri Yves, joka muisteli syöneensä ötököitä lapsuudessaan Kuubassa.

_MG_0643

Alkuruuaksi viritimme Mindon tomaatti-bataattisopasta murkkuversion, eli jatkoimme sosetta thaimaalaisilla, kuivatuilla kutojamuurahaisilla. Sopan perusresepti on jo itsessään todella maukas, ja voimakkaita makuja sekoittaessa täytyy olla varovainen, ettei sotke liian monta hyvää asiaa keskenään. Murkut toimivatkin mainiosti sattumina, jolloin niiden maku ei sekoitu soppaan, vaan pamahtaa ikään kuin täsmäiskuna hyönteisen osuttua lusikalle.

_MG_0639
Tomaatti-bataattisose kutojamuurahaisilla

Pääruuaksi syntyi libanonilainen klassikkoannos mujadar. Mausteinen linssirisotto kruunattiin valkosipuliöljyssä pyöräytetyillä kaksitäpläsirkoilla. Sirkkojen umamihko ominaismaku pääsi oikeuksiinsa karamellisoitujen sipulien kanssa ja lopputulos oli herkullinen.

_MG_0620
Libanonilainen linssirisotto kaksitäpläsirkoilla

En ole järin harras kuivakakkujen ystävä, mutta Leenan valitsema banaaninen ja matoinen jälkkärileipä oli onnistunut sekoitus suolaista ja makeaa. Leivonnaisissa ruokahyönteiset voi toki jauhaa myös taikinaan, mutta tällä erää jätimme jauhiksemme rouhimatta.

_MG_0646
Banaanileipä jauhomadoilla

Tuhdin illallisen, viinikarahvillisen ja kölsch-lasillisten jälkeen päätimme käväistä vielä tukemassa kotimaista viskiteollisuutta Kyrönmaan matkailun edistämiskeskuksessa, joka on Kyrö Distillery -pientislaamon popup-saluuna Helsingin Kampissa. Suosittelen Kyrö Distilleryn tuotteita väkevästi kaikille rehtien makujen ja kekseliäiden juomasekoitusten ystäville.

Kaiken kaikkiaan ötökkäilta oli todella vänkä, kiitos verrattomalle emännälle ja kivalle seurueelle!

 

Ilman ohjeita!

Tutustuin viime kevään ModelExpo-pienoismallimessuilla Palikkatakomo.org-yhdistyksen kundeihin ja sussuihin. Kyseessä on maanlaajuinen LEGO-harrastajien verkosto, jonka jäsenien kätten jälkeä on saattanut hämmästellä esimerkiksi Stockmannin näyteikkunassa jouluna 2013, yli 300 000 palikan edestä.

Leiki Legoilla

Palikkatakomon grand-old-man, Ismo Awis Aavaharju starttasi kevään järjestämällä varsinaisen spektaakkelin. Viime viikonloppuna Imatran kylpylän liikuntasali täyttyi isoista ja pienistä hahmoista sekä käsittämättömästä läjästä alkuperäisiä LEGO-palikoita. Aavaharjun Leiki Legoilla -tapahtuma keräsi lauantain ja sunnuntain aikana yli 1500 uteliasta hyrisemään hyvistä viboista ja osallistumaan talonrakennuskilpailuun.

Tavoitteena on saada harrastajat kaapista ulos.
– Ismo Awis Aavaharju

Leiki Legoilla
Kotimaisen saariston sävyissä toteutettu majakkaluoto on nimimerkin OskariN tekosia.

Päällimmäisenä viikonlopusta jäi mieleen palikkatakomolaisten monipuolinen luovuus. Yhdet rakentavat melkeinpä ärsyttävän kekseliäitä rakennelmia, joista voisi jokaisesta palikkaliitoksesta tokaista, että NPU (Nice Part Use). Toiset yhdistävät dioraamoihinsa tietokoneohjattua Mindstorms-robotiikkaa ja kolmannet keskittyvät tekemään laajan skaalan maisemia, joissa yhdistyvät erilaiset ympäristötekijät tropiikista tundraan.

Leiki Legoilla

Kun äimistelee Awiksen pienoismallia Imatrankoskesta, tajuaa ettei miekkosen unelma mini-Legolandin perustamisesta ole mitenkään mahdoton. Puolen miljoonan palikan teos on syntynyt koko perheen yhteistyönä, ja vitriini on kiertänyt ympäri Suomen. Seuraavan kerran koski on esillä ModelExpo 2014 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Samaan tilaisuuteen jatkaa Imatralta myös oma Classic Brick Albums -näyttelyni.

Päivitys 27.2. Aavaharjun Imatrankoski jää näytille Imatran kylpylään toukokuun 2014 loppuun asti.

Leiki Legoilla
Classic Brick Albums -projekti oli edustettuna kymmenellä 12-tuumaisella levynkannella.

Kymppiuutisten kevennyksen lisäksi Leiki Legoilla noteerattiin myös paikallisissa sanomalehdissä. Uutisvuoksi jopa kirjoitti sukunimeni oikein! Myös Prince on mainittu sunnuntaipainoksen takasivulla, jonka voi lukea tästä linkistä.

Hauskinta toki koko touhussa on se, ettei rajoja eikä sääntöjä ole. Palikoita rakastavat kaikki, sukupuolesta ja -polvesta toiseen. Viimeistään The LEGO Movie opettaa, että tee vain manuaalin kanssa, mutta mieluummin ilman.

Leiki Legoilla (Imatran kylpylä 22.–23.2.2014)

PS. Käsipäivää ja lämmin kiitos Julkaisuosakeyhtiö Eliakselle valokuvanäyttelyni sponsoroinnista. Ja tattis Antero Oikkoselle kuvasarjan viimeisestä otoksesta.